Päiväkotien kesäkäytännöt sekavia

Takuuvarma kesän läheneminen näyttäytyy meille lapsiperheille ensimmäisenä päiväkotien ilmoitustauluilla. Kesäajan päivähoitomaksun perusteet nimittäin ovat vuodesta toiseen aina yhtä ihmeelliset. Pidän lapsiperheiden kiukkua asian tiimoilta aivan perusteltuna, sillä tämä, jos mikä, lisää eriarvoisuutta ja köyhtymisen yleistymistä perheissämme, monella eri tavalla. Pelkkä kunnanraja voi tuottaa toiselle perheelle kohtuuttoman paljon lisäkustannuksia.

Normaalisti vuosi kuluu niin, että maksat palvelun käytön mukaan, mutta kesälläpä maksatkin käyttämättömyydestä. Mikäli lapsesi ei ole päivähoidossa päivääkään kesä- ja heinäkuussa, ei niiltä peritä maksua. Mikäli lapsesi ei ole päivähoidossa päivääkään kesä- tai elokuussa, maksat kuitenkin puolenkuun maksun molemmilta kuukausilta. Mikäli lapsesi on hoidossa jompanakumpana kuukautena päivänkin, joudut maksamaan kokokuun päivähoitomaksun ko. kuukaudelta, sekä puolenkuun maksun siltä toiselta. Mikäli lapsesi on päivähoidossa heinäkuussa, maksat oikeiden päivähoitopäivien määrän mukaisesti, ellei hoitosuhde ole alkanut ennen edellisen vuoden syyskuuta, tällöin heinäkuu onkin maksuton vaikka lapsesi olisikin hoidossa.

Järjestelmä aiheuttaa vähävaraisimmille perheille taloudellisista syistä pakottavan tarpeen pyrkiä sijoittamaan perheen aikuisten lomat peränjälkeen, mikäli se työn puitteissa suinkin on mahdollista. Tämä ei lapsen eikä koko perheenkään näkökulmasta palvele loman tarkoitusta. Liian monessa perheessä ei käytännössä olla koko vuotena yhtään jaksoa lomalla - perheenä. Se, miten tämä vaikuttaa lapsiemme kehittymiseen, turvan tunteeseen ja perheen jaksamiseen koko ajan vaativammassa maailmassamme, näkyy jo lisääntyneenä pahoinvointina, sosiaalisen tuen tarpeena sekä lasten aggressiivisena käytöksenä.

Voiko epäoikeudenmukaisempaa ja sekavampaa käytäntöä enää ollakaan?!

Hyväksyisin asian helposti, mikäli meillä perheen aikuisilla olisi oikeasti todellinen mahdollisuus vaikuttaa omaan loma-aikaamme, mutta karu todellisuus on, ettei se nyky-yhteiskunnan vaatimassa työelämässä ole mahdollista. Työnantaja nimittäin määrittelee loman ajankohdan.

Päivähoito on kunnan tuottama palvelu ja mielestäni tästä, niin kuin muistakin samantyyppisistä palveluista, tulisi periä maksu vain palvelun käytön perusteella. Nythän maksamme, itse päivähoidon sijaan, päivähoitopaikan olemassa olemisesta.

Monessa kunnassa onkin jo otettu käyttöön tuntiperusteinen hoitomaksujärjestelmä. Tämän tuomista Järvenpäähän on vauhditettava. Näin jokainen perhe maksaisi sen mukaan miten palvelua käyttää. Toki on huomioitava työläisten matka-ajat ja näin ollen räätälöitävä enimmäismaksu sen mukaan, etteivät työmatkoista johtuvat päivähoitopäivän pidennykset kaadu suoraan perheen omasta kukkarosta kaavittaviksi, vaan maksut määräytyisivät kuitenkin oikeudenmukaisella tavalla. Toisaalta tämä voisi myös toisella puolella laskea motivaatiota pitää lapsi päivähoidossa, mikäli sille ei oikeasti ole tarvetta.

Me perheet ilmoitamme hyvissä ajoin päivähoitotarpeestamme, sillä ymmärrämme henkilökunnan mitoitukseen liittyvät hankalat kysymykset. Mutta eikö kesäaikana pätisi sama, henkilökuntaahan tarvitaan hoidossa olevien lasten määrän mukaan?

Olisiko kuukausimaksujen osalta oikeudenmukaisempaa kertoa todellinen kustannus perheelle, sillä nämä kesäajan kuukaudet nostavat oleellisesti kokovuoden maksukertymää?

Eriarvoistuminen ja lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Tälle on pantava piste. Lapsiperheet, niin kuin muutkaan vähävaraisimmistamme, eivät saa olla yhteiskuntamme kohtuuttomasti maksajan roolissa.

Ja ei, meillä kaikilla ei ole omaa tukiverkostoa ympärillämme, kuten isovanhempia, tätejä tai vaikkapa naapureita, joille voisimme lapsemme ojentaa siksi aikaa kun itse olemme töissä.

Laki- ja asetukset lapsen päivähoitomaksun perusteista ovat ajalta jolloin työtä oli tarjolla. Pätkä- ja vuorotyötä ei ollut niin paljon kuin nykyään. Myös eläkeiän nostaminen aiheuttaa sen, että monen nyt päiväkoti-iässä olevan lapsen isovanhempi on vielä itsekin työelämässä.

Mitenköhän kuntalaiset suhtautuisivat siihen, että joka kuukausi perittäisiin esim. terveyskeskusmaksu, riippumatta siitä käytkö lääkärillä vai et?

Täytyy muistaa, että tässäkin kaikkein suurimmassa kärsijän roolissa on loppujen lopuksi se perheen lapsi. Kun perheen käytettävissä olevat varat pienenevät myös loma-aikana, on monen lapsen loma jotain aivan muuta, kuin sen viereisessä pulpetissa syksyllä istuvan. Se toinen oli käynyt etelässä ja viettänyt perheen kanssa pitkän tovin mökillä, huvipuistoonkin oli ehditty. Huonompiosainen oli ensin ollut äidin kanssa tovin, välillä päivähoidossa, sitten isän kanssa ja lopulta pettyneenä kyllästynyt kesäloman alkamisen odotteluun, sillä perheellä ei ollut perheenä yhtään päivää samaan aikaan lomaa, koko kesänä.

Minä haluan oikeudenmukaisemman Suomen ja sen eteen teen työtä.