Luokkien varainhankinnasta

Mielipidekirjoitukseni julkaistu 22.9.2016 Keski-Uusimaassa.

Nyt on pakko ottaa esille tämä jokavuotinen pelkästä tietämättömyydestä johtuva ja ongelmia aiheuttava luokkaretken varainhankinta.

Hätkähdin, kun koululaiseni ojensi minulle repustaan paperin, jossa tiedusteltiin vanhempien osallisuutta luokan varainhankintaan. Tarkoituksena nähtävästi on, että luokka pääsisi leirikouluun kuudennella luokalla.

Tapa, millä tämä asia taas hoidettiin, närästää minua.

Ensinnäkin on sanottava, ettei syy ole tämän yksittäisen vanhemman, joka lapun on laatinut ja opettajan välityksellä koteihin lähettänyt. Vaan vika on yleisenlinjan puuttumisessa ja siitä tiedottamisessa.

Nähtävästi luokan vanhempain illassa oli otettu päätettäväksi varainhankinta-asiat. Päätös tehtiin paikalla olevien enemmistöpäätöksenä.

Kuitenkaan missään vaiheessa kukaan ei ilmoittanut luokan vanhemmille, että kyseisessä kokouksessa edes käsitellään koko aihetta ja varsinkaan, että siitä tehdään siellä päätös ja vielä enemmistön mielipiteen mukaisesti.

Itselläni on neljä lasta, joista kolme on jo koulussa ja kuten aikaisempinakin vuosina, nämä vanhempainillat sattuivat kahden vanhemman pojan osalta päällekkäin. Emme pysty jakautumaan moneen luokkaan samaan aikaan. Tällä kertaa emme päässeet kummankaan vanhempainiltaan, koska niistäkin ilmoitetaan niin lyhyellä ilmoitusajalla. Kun kotona on vielä yksi koululainen ja yksi päivähoitoikäinen, olisi ollut välttämätöntä saada näille lapsille hoitaja vanhempainillan ajaksi. Nyt kuitenkin, kuten mainitsin, emme päässeet lainkaan vanhempainiltaan, sillä kalenteri oli varattu muualle, jo aikaa sitten.

Takaisin siihen lappuun mikä koulusta tuli.

Siinä kerrottiin, kuinka kokouksessa oli tultu siihen päätökseen, etteivät vanhemmat halua myydä mitään varojen hankkimiseksi ja on päädytty keräämään jokaisen lapsen perheestä 50€ syksyllä ja toiset 50€ keväällä. Tämä toistettaisiin seuraavana vuonna.

Lapussa kerrottiin myös, kuinka toimitaan, jos lapsi vaihtaakin koulua ennen leirikoulun toteuttamista. Rahat palautettaisiin ko. perheelle. Ne olisivat siis korvamerkittyjä.

Kantaa ei kuitenkaan otettu lainkaan siihen, että jospa luokalle tuleekin uusi oppilas vaikka juuri ennen leirikoulua. Pitäisikö heidän yhtäkkiä kaivaa kuvetta ja tilittää luokan tilille se koko summa, joka vuosien aikana on muiltakin kerätty?

Isossa perheessä, esimerkiksi meillä, tilitettävää kertyisi yhteensä vuosien varrella neljä lasta kertaa 50€ kertaa kaksi lukukautta kertaa kaksi vuotta. Yhteensä siis 800€.

Ei ihan pikkuraha.

Miten toimittaisiin sellaisen perheen kanssa, joka joutuu muutoinkin arjessaan kokoajan miettimään hankintojaan, painii lasten harrastusmaksujen kanssa tai on jopa toimeentulotuen-asiakas?

Lapussa oli kaksi vaihtoehtoista ruksattavaa kohtaa. ”Sitoudun lapseni luokkaretken kustannusten keräämiseen kaksi kertaa vuodessa kuten ylempänä sovittu” ja toinen ”en halua lapseni lähtevän luokkaretkelle, enkä näin ollen osallistu kustannuksiin”.

Näinkö tosiaan? Olisivatko ne lapset, jotka eivät osallistu leirikouluun vaikka perheen taloudellisen tilanteen takia, sitten vastaavan ajan koulussa?

Tässä kohtaa on taas muistutettava, etten syytä edelleenkään tätä yksittäistä vanhempaa, joka lapun on laatinut ja pyytänyt koteihin lähettäväksi.

Mutta, miten on mahdollista, että koulureppuun päätyy kouluaikana tällainen kerjuukirje?

Opettaja oli lapun oppilaille jakanut ja varmasti tiennyt sen sisällöstä.

Eikö kunnissa ole ohjeistusta tästä asiasta vieläkään? Jos sellainen on, niin miten se ei opettajien tietoon ole tullut? Ja ennen kaikkea, eikö lainkaan valvota tai ohjeisteta vanhempia siinä, miten näiden asioiden kanssa toimivat?

Ongelmallisena pidän sitä tosiasiaa, ettei kaikilla perheillä yksinkertaisesti ole varaa tällaiseen, varsinkin jos on useampi lapsi. Vielä ongelmallisempana pidän sitä, että näin toimimalla yksi aivan vieras ja ulkopuolinen vanhempi saisi samalla tietoonsa luokan lasten perheiden sosiaaliset taustat, varallisuudenkin.

Lapsiasiainvaltuutettu on linjannut näistä luokan varainhankinnoista jo moneen kertaan koskien leirikouluja tai muita luokkaretkiä. Samoin ovat tehneet monet muut tahot.

Eikö yksittäinen kunta kuitenkaan huomioi näitä toiminnassaan, kun ei tiedota asiasta kunnolla, jokaiseen kotiin?

Kyseisessä koulussa toimii vanhempainyhdistys. Mielestäni tämän yhdistyksen tehtävänä olisi yhdessä koulun päättäjien kanssa pitää huoli siitä, ettei koulun sisällä tällaista pääse tapahtumaan. Lasten ja nuorten lautakunnan on myös otettava tähän kantaa ja laadittava selkeä kunnan sisäinen linja ja ohjeistus asiasta. Sivistystoimen johdolla on vastuu tämän ohjeen saattamisesta jokaiseen kouluun.

Vastuun sälytän näille tahoille yksinkertaisesti siksi, että olkoon kyseessä luokkaretki tai leirikoulu, se järjestetään kouluaikana ja se kuuluu koulun vastuulle kokonaisuudessaan, myös kustannukset.

Yksinkertaisesti mielipiteeni on, ettei tällaisia lappuja saa lähettää koteihin, ei vahingossakaan, eikä näin saa toimia.

Voin vain kuvitella sen tunteen, joka jossain perheessä tällaisen saatuaan on: Kuinka selitän lapselleni, ettei meillä ole varaa tähän, kuinka hänen kaverinsa suhtautuvat häneen sen jälkeen ja kuinka moni muu mahdollisesti tietää jatkossa perheemme tilanteen? Mistä tingimme, että saamme rahat kasaan, lopetammeko harrastuksen?

Nyt joku miettii, että haluanko estää jatkossa luokkia lähtemästä retkille?

Ei asia ole niin yksinkertainen. Retket ovat kivoja ja ihan suotaviakin muutoksia muutoin niin samanlaiseen lukuvuoteen, mutta niiden järjestäminen ei saa asettaa lapsia eriarvoiseen asemaan keskenään. Ne eivät saa johtaa siihen, että perheiden lapset ovat eriarvoisessa tilanteessa keskenään kouluaikana.

Luokkien varainkeruuta voidaan suorittaa edelleen erilaisilla myyjäisillä tai tapahtumilla, puhumattakaan lukuisista jälleenmyytävistä tuotteista.

Koulunvanhempainyhdistyksellä on yleinen tili, johon tilitetään kaikki yhteisten tapahtumien tuotot, nämä rahat sittemmin tilitetään luokille tällaisia retkiä varten.

On harmillista, ettei tähän vanhempainyhdistyksen vapaaehtoistoimintaan osallistu sen enempää vanhempia kuin nyt tapahtumissa pyörii. Ketään ei kuitenkaan voi pakottaa toimintaan mukaan.

Vanhempainyhdistyksen toiminta on kuitenkin ainoa keino taata tasa-arvoinen mahdollisuus jokaiselle lapselle.

Summa summarum. Nyt olisi viimeistään luotava selkeät säännöt ja ohjeet koululuokkien varain keruusta ja pidettävä huoli siitä, että niitä noudatetaan jokaisessa koulussa ja jokaisessa luokassa.

Alla linkki opetushallituksen sivuille, jossa asiaan viitataan:

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/kouluretket_ja_leirikoulut

Emmi Mäkinen, Moderni työläisäiti, SDP, Järvenpää

P.S. Tässä kyseisessä tapauksessa, asia nyt hoidettu kuntoon ja pyynnöstäni lähetetty viesti jokaiseen kotiin siitä, ettei heidän osallistumisensa luokan varainhankintaan vaikuta millään tavalla lapsen mahdollisuuksiin osallistua leirikouluun tai muihin luokkaretkiin. Pelottavaa on vain ajatella, kuinka monessa kodissa samanlaisia lappuja löytyy ja kuinka moni niistä vaikenee.