Olen ehdolla kunta- ja aluevaaleissa 2025!

Olen saanut toimia kaupunginvaltuutettuna jo kaksi kautta, ja palo yhteisten asioiden vaikuttamiseen on edelleen suuri.

Kulunut valtuustokausi on osoittanut, raadollisen selkeästi sen kuinka paljon puolueissa on eroa. Järvenpäässä on noudatettu hyvin samantapaista poliittista linjaa kuin mitä maan hallitus on omalta osaltaan valtion tasolla tehnyt. Tämä johtuu suurelti Kokoomuksen ja Perussuomalaisten muodostamasta äänienemmistöstä eri päätäntäelimissä.

Monta sellaista päätöstä on tehty, mistä itse en ole voinut olla samaa mieltä ja koen, että liika leikkaaminen vain suurentaa kuluja pidemmällä aikavälillä. Vaihtoehtoja olisi ollut mutta arvot määrittelivät keinot. Nuo arvot eivät kohtaa omieni kanssa.

Vaikka kuntapolitiikka ja alueella toimiminen ovat isoja kokonaisuuksia, voin tunnistaa niistä erikseen muutaman itselleni tällä hetkellä tärkeimmiksi aihealueiksi.

Näitä ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevien palvelut ja erityisesti nyt juuri uudistuksen kokenut TE- palvelukokonaisuus. Koen, ettei meillä ole kuntanakaan varaa tarjota esimerkiksi työttömille vain heille lainsuomat välttämättömät palvelut vaan meidän tulee tarjota heille palvelua, jota he oikeasti tarvitsevat uudelleen työllistyäkseen. Se ei onnistu, jos emme resursoi tähän työhön riittävästi.

Toinen sydäntä lähellä oleva kokonaisuus itselleni on nuoret ja heidän tulevaisuutensa. On kaiketi jo liiaksikin kulunut klisee, että nuorissa on tulevaisuutemme mutta näin se vain on!

Itselläni on neljä lasta, joiden ikähaarukka asettuu 13–18 vuoden välille ja tätä kautta tämän ikäpolven asiat ovat tulleet minulle hyvinkin tutuksi kaikkine haasteineen, iloineen ja ongelmineen. Tämän päivän nuoret kantavat mukanaan sukupolvikokemusta, jota emme voi väheksyä, emmekä varmasti vielä edes täysin ymmärrä vaikutuksiltaan. He ovat nähneet nuoren silmin Korona-ajan ja ovat nyt kertaantuvien leikkausten kohteena niin valtion, kunnan kuin sairaanhoitoalueenkin budjeteissa.  He todistavat Euroopassa riehuvaa sotaa ja kärsivät meitä enemmän ilmastonmuutoksesta meidän päätöstemme ja tekemättömyytemme seurauksena.

Puhumme monessa yhteydessä nuorten yhä kasvavasta mielenterveydellisestä haasteesta ja lisääntyneistä sairastuneiden määrästä. Emme mielestäni kuitenkaan tee tämän kasvun taittamiseksi ja yksilöitä auttaaksemme tarpeeksi. Moni tilanne arjessa voisi olla helpotettavissa ja moni nuori saisi mahdollisuuden paranemiseen, jos pysähtyisimme tunnistamaan tälle nyt esteenä olevat seikat ja olisimme valmiita käärimään hihat asian puolesta.

Tulen kirjoittamaan seuraavan parin kuukauden aikana näistä ja muutamasta muustakin teemasta lisää. Luvassa on asiaa ainakin lastensuojelusta, perheiden arjesta, pelastustoimesta, ihmisarvosta, SoTe-palveluista sekä ympäristöstä ja luonnosta.