Lehtien arvonlisäveroa ei saa korottaa

25.3.2014

Graafisessa teollisuudessa valmistetaan lehtiä, kirjoja ja monenlaisia muita painotuotteita. Päälle painavat talouskriisi ja toimialamurros, joka painoalan työntekijöille tarkoittaa nettiä, somea, Facebookia, Googlea ja sähkökirjoja - ne leikkaavat yhä suuremman osa viestintäkakusta.

Tämä muutos on joiltain osin vääjäämätön, mutta alalle tulisi kehittää uusia konsepteja, uusia innovaatiota jotka takaisivat alan työpaikkojen säilymisen alalla jatkossakin Suomessa.

Mutta on meillä kolmaskin ongelma – poliitikot. Kolmisen vuotta sitten he tekivät harvinaisen ajattelemattoman päätöksen; päättivät pahimpaan mahdolliseen aikaan laittaa tilattavat lehdet verolle. Vuoteen 2011 asti lehtitilausten arvonlisävero oli nolla. Vuonna 2012 se nostettiin yhdeksään ja viime vuoden alusta kymmeneen prosenttiin.

Veron työttömyyttä aiheuttava vaikutus on ollut tyrmäävä. Kenelläkään ei ole ihan täsmällistä tietoa, kuinka moni on joutunut työttömäksi lehti-alv:n takia. Arvioisimme, että graafisella alalla luku on vähintään tuhat, voi olla liki kaksikin tuhatta.

Alv on voimistanut levikkien pudotusta. Näin siksi, että alv on pakko huomioida lehtien hinnoittelussa. Levikkikierre on jatkunut siten, että lehtitalojen liikevaihto ja tuloskehitys ovat heikentyneet. Siitä seuraa saneeraus, siis väen vähennys.

Eikä tässä vielä kaikki. Lehti-alv on aiheuttanut lumipalloefektin: Myös jakeluyhtiö Itella on monessa eri vaiheessa ilmoittanut henkilöstön vähennyksistä. Se on loogista - kun painettava vähenee, samalla vähenee myös jaettava. Itellankin osalta puhutaan tuhansista työpaikkansa menettäneistä tai menettävistä.

Itellan tulee jatkossakin varmistaa, että viisipäiväinen postin jakelu toteutuu koko maassa, jotta se ei omalta osaltaan ole mukana lyömässä lisää nauloja alan arkkuun. Mutta herää väkisinkin kysymys pystyykö se huolehtimaan velvoitteistaan suoritettujen henkilövähennyksien myötä.

Monelle viidesti viikossa ilmestyvälle, Itellan jakelun kautta toimivalle sanomalehdelle olisi viimeinen kuolinisku, jos valtiovalta luopuisi Itellan velvollisuudesta huolehtia joka arkipäivä tapahtuvasta postin jakelusta. Lehtien lukijoilla olisi tarjolla vain päivän vanhaa sanomalehteä, kukapa sellaista tilaisi.

Lehdet ja kirjat ovat osa sivistystä, sitä korkeinta pääomaa, mitä meillä suomalaisilla on. Ja onpa kyse demokratiastakin; aiheutuu korvaamatonta vahinkoa, jos vallan vahtikoirista tulee hampaattomia ja ihmisiltä viedään vaikuttamisen kanava.

Se, miksi otamme alv-asian esille, johtuu siitä, että Kataisen hallitus on tekemässä päätöksiä kulujen leikkaamisesta ja mahdollisesti verojen korotuksista. Pelkään, että lehti-alvia nostetaan taas. Sellaisia puheenvuoroja on kuultu.

Kuulkaas nyt poliitikot! Teidän piti kerätä lehti-alvin nostolla 80 miljoonaa euroa. Tuotto on ollut murto-osa siitä. Ja todellisuudessa ollaan miinuksella, kun huomioidaan menetetyt työpaikat. Lehti-alv on ollut hölmöläisten hommaa sikäli että tuottavaa työtä tekevät, ammattitaitoiset ihmiset on ajettu työttömiksi, kortistoon.

Ja tämä koskee graafisen alan lisäksi monia tuhansia muitakin, niin lehtien toimitusten kuin muunkin sisällöntuotannon ja jakelun puolella.

Älkää missään nimessä toistako pari vuotta sitten tekemäänne virhettä!

Emmi Mäkinen
Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, puheenjohtaja

Jouni Gustafsson
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdustys ry, toiminnanjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Demokraatti-lehdessä 25.3.2014