Case Lujabetoni ja Svengi- Järvenpää kasvaa mutta ei kivuitta

Tulevassa valtuustonkokouksessa on meillä valtuutetuilla yhtenä asiana listalla hyväksyttävänä Svengin eli Pietolanalueen teollisuusalueen kaava.

Luettuani valtuuston materiaalit aiheesta, vahvistui huoleni liikenteen järjestämisestä ja turvallisuudesta Vähänummentiellä. Svengin kaavan piirtämisen jälkeen olemme saaneet samaisen tien varrella liikennettä huomattavasti lisäävän Lujabetoni-kaupan tietoomme.

Kirjelmöin viime viikolla kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajalle huolistani tuon Lujabetonin tuloon liittyen.

Lujabetoni sijoittuu Vähänummentien varrella sijaitsevaan entiseen Valmetin kiinteistöön, jossa mahtavan Metson toiminnan hiipumisen myötä on ollut varsin hiljaista toimintaa, näin meidän kuntalaisten ja alueen asukkaiden silmissä.

Nyt kuitenkin tuo teollisuuskiinteistö aktivoituu kunnolla uudestaan ja laajenee vielä entisestään.

Tämän positiiviset vaikutukset kaupungin elinvoimaan ja eittämättä talouteenkin ovat merkittävät.  Mutta vaikutuksia on myös meille yksittäisille kuntalaisille; miten oma liikkuvuutemme ja turvallisuutemme lisääntyvän liikenteen myötä järjestetään.

Raskas liikenne tulee alueella huomattavasti lisääntymään, mutta myös henkilöauto-liikenne työmatkalaisten myötä. Kasvava liikenne tulee samoille reiteille kuin asukasliikenne.

Nummenkylä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasluvultaan paljon suuremmaksi siitä, mitä se aikoinaan oli Metson toiminnan aikaan. Kaupunginosassa ei muun muassa ole tällä hetkellä yhtään ulos/sisääntulo risteystä missä olisi liikennevalot. Tämä aiheuttaa jo nyt jatkuvasti liikenteen puuroutumista varsinkin Yrittäjänkadun ja Puurtajankadun risteyksiin saavuttaessa Vähänummentielle. Läheltä piti -tilanteita alueen koululaisten matkalla kouluun ja takaisin ei pidä vähätellä. Surullisin esimerkki on viime syksyltä, jolloin pieni poika jäi auton alle yhdellä näistä reiteistä. Niin yläasteelle (Koivusaari) kuin ala-asteellekin (Anttila) kuljetaan Vähänummentien ylitse. Ainoat turvalliset reitit Vähänummentien yli on joko ST1:sen risteyksen kautta, mutta tämä reitti lisää matkan pituutta ja kulkee läpi usein pimeän ja pelottavan metsätien. Lapsia ei reitille saa aina ohjattua, vaikka kuinka yrittäisi. Toisena vaihtoehtona on kulkea ”Ahertajankadun” alikulun kautta, joka nykyiseen asutukseen nähden on aivan väärässä paikassa. Oman murheensa tähän lisää vielä se, että tuo ST1:sen risteys on tällä hetkellä luokiteltu yhdeksi vaarallisimmista risteyksistä Keski-Uudellamaalla liikennevaloista huolimatta.

Tästä syystä yläkoululaiset kulkevat osin Puurtajankadun päästä yli Vähänummentien. Se on keskeinen risteys myös tälle tulevalle Lujabetonin rekkaliikenteelle. Tuo risteys ruuhkaantuu jo nyt arkisin työmatkalaisista ja autojono ja suma ovat valtavia. Myös linja-autot seisovat tässä useasti pitkään päästäkseen suuntaan tai toiseen. Samoin alueella jo toimivan teollisuuden vaatima rekkaliikenne aiheuttaa ruuhkia.

Puurtajankadulla ei ole lainkaan varsinaisia bussipysäkkejä, ainoastaan tolppia kadun varressa. Tämä tarkoittaa, että linja-autoa odotettaessa seistään talvisin aurausvallissa. Kun kävelytiekin on vain toisella puolella tietä, joutuu matkustaja vaaralliseen tilanteeseen varsinkin kun poistuu kyydistä Nummenkylän suuntaan, sillä silloin hän on käytännössä ajoväylällä, jonka yli on juostava liikenteen välistä päästäkseen jalankulkuväylälle. Tien varteen on siis rakennettava ihan oikeat bussipysäkit ja niille saapuminen sekä poistuminen on tehtävä ihmisille turvalliseksi.

Puurtajankatu on myös paikoin huonossa kunnossa ja aivan liian kapea lisääntyvälle rekkaliikenteelle. Lujabetonin tulon myötä Emalikatu laitetaan uusiksi ja kannattaa silloin mielestäni suosiolla uusia samassa yhteydessä myös koko Puurtajankatu, jotta edellä mainitut ongelmat saadaan poistettua. Teollisuusliikenteen opastukseen on myös kiinnitettävä huomiota, emmehän halua, että rekat eksyvät asuinalueelle.

Olen esittänyt kaupunkikehitykselle kysymyksiä siitä, voisiko Lujabetonin tontille rakentaa peräti ihan oman väylän suoraan Vähänummentieltä niin, ettei liikenne lisääntyisi samalla tiellä asuinalueelle kulkijoiden kanssa. Vähänummentien varteen kaipaisin kokomatkalle kevyenliikenteen väylää, joka lisäisi turvallisuutta. Tämän lisäksi olen esittänyt kysymyksen, miten ulos- ja sisääntulo asuinalueelle jatkossa järjestetään. Mielestäni Nummenkylän kasvamisen myötä on alueen liikenneinfra laiminlyöty täysin. Keskeisiin risteyksiin olisi viimeistään nyt saatava liikennevalot ohjaamaan liikennettä ja mahdollisuuksien mukaan rakennettava alikulut jalankulkijoille sekä pyöräilijöille Vähänummentien alitse.

Nummenkylän katu-infra on rakennettu joskus silloin kun asuin- ja teollisuusalueet olivat huomattavasti pienempiä kuin nykyisellään ja selkeästi erillään toisistaan, jolloin samoja reittejä ei käytetty. Tällöin myös asukas- ja työpaikkaliikennettä oli luonnollisesti huomattavasti vähemmän. Nyt tulevan teollisuuden käynnistymisen myötä lisäys liikenteeseen on useita satoja henkilöautoja päivässä sekä lisäksi isoja rekkoja siellä seassa.

Svengin rakentamisen käynnistyminen samaisen Vähänummentien varrelle asettaa kokonaisuuden tarkasteltavaksi vielä siltä osin, että molemmille teollisuusalueille kulku vaikuttaa kokonaisuuteen. Pohdittava on myös sitä, olisiko mahdollista järjestää työpaikkaliikenne näille alueille julkisena joukkoliikenteenä, mikä vähentäisi tulevaisuudessa yksityisautoilua alueiden läheisyydessä.

Tästä syystä kunnan tulisikin aloittaa viipymättä neuvottelut VR:n kanssa Purolan seisakkeen uudelleen avaamisesta junaliikenteelle, ellei sitä vielä ole tehty. Lisäksi olisi tutkittava kunnan mahdollisuus järjestää tulevaisuudessa omana palveluna aivan uusi Bussireitti välille Purolan asema- Haarajoen asema. Tämä reitti palvelisi suurelta osin mistä tahansa suunnasta töihin näille alueille saapuvia ja toivottavasti poistaisi yksityisautoilun tuomaa painetta asuinalueiden läheisyydessä. Se lisäisi asukkaiden ja varsinkin lasten turvallisuutta ja samalla olisi merkittävä päästöjä vähentävä tekijä luonnon suojelemiseksi.

On hyvä, että kaupunki kasvaa mutta vain jos se itse pysyy mukana kasvussaan.