Lomille lompsis

Niin se kulkee – aika. Vuodenajat vaihtuvat, samalla vieden mukanaan ajanjaksoja elämästämme. Nyt ollaan kai jossain loppukevään ja alkukesän välimaastossa. En ole aivan varma, kummassa.

Talvea ei ollut ainakaan Etelä-Suomessa juuri muuten kuin kalenterimerkintöinä. Ja tämä kevät, no, jokainen tietää, miten nopeasti pakkasöistä siirryttiin suoraan hellejaksoon.

En tiedä teistä muista, mutta minulla on ollut joku ihmeen ”möllötysvaihe”. Tuntuu kuin aika ei sittenkään kuluisi normaalilla tavalla eteenpäin, niin kuin sen pitäisi, ihan kuin olisin jäänyt jotain vaille.

Vuodenajat tai oikeastaan niiden selkeät erot, ovat kullanarvoisia osia elämääni. Nyt, kun ne ovat olleet kovin huomaamattomia, en selkeästi ole innostunut niistä, niin kuin aiemmin. Ei sillä, kyllähän minä tämän tunnistan. Yöt ovat valoisia ja hyttyset lisääntyvät päivä päivältä piinaksemme. On siis kesä!

Piha on tänä vuonna istutettu ajoissa sadon kasvua varten. Viime vuonna aikatauluani sekoittivat yt-neuvottelut ja meinasin unohtaa kaiken. Nyt piha on kuitenkin täynnä kaikkea syötävää, jota – nähtävästi lähes huomaamattani – määrällisesti lisään joka vuosi hieman edelliseen verrattuna. Ihan salaa itseltänikin…

Linnut pesivät ja muukin luonto valmistautuu kesään. Niin mekin.

YHDISTYSPUOLELLA on pidetty lukuisia kokouksia sen varsinaisen kevätkokouksen lisäksi.

Työpaikoilla lomalistat on jo huolella täytetty ja jokainen odottaa sitä oman lomansa ajankohtaa. Lomasuunnitelmatkin ovat varmasti jo monella tehty, tai vähintäänkin mielessä.

Kotiympäristössä toppavaatteet on pesty seuraavaa talvea odottamaan, ja joku on ehkä pessyt ikkunatkin tai poistanut matot lattioilta, kesän kunniaksi.

Joka tapauksessa niin meillä kuin muullakin luonnolla on tarkat rituaalimme vuodenajan vaihtuessa, emme vain ajattele niitä arkemme keskellä.

Närhipariskunta päätti kevään korvalla rakentaa pesänsä pihakuuseemme. Jonkun aikaa saimme yhdessä lasten kanssa katsella ja ihmetellä, nauraakin, niiden tähän vuodenaikaan kuuluville touhuille. Ihan sama, mitä tämä kaunis pari teki milloinkin, se meteli, jota itse kai kuvailisivat laulukseen, oli jokseenkin kestämätöntä. Päättivät kuitenkin jossain vaiheessa rakentaa uuden pesän muualle. Ihan hyvä meidän kantilta, koska emme ehkä olisi kestäneet koko kesää sitä menoa.

Joku pikkulintu sen sijaan on tehnyt pesänsä tallin takaseinällä sijaitsevaan telineeseen, missä säilytän ”ties mitä alati tärkeää” puutarhanhoitovälinettäni. Siellä harsomytyn ja pensassaksien lomassa on sievä risukerä. Pesässä on kuusi munaa ja itse hautoja katselee uteliaana touhujamme päivästä toiseen. Se ei pelkää enää, kun haen telineestä tarvitsemani, päinvastoin, kohottaa päätään ja katsoo hyvinkin tarkkaan, mitä otan milloinkin. Tekeeköhän se muistiinpanoja meistä samalla tavalla kuin me siitä?

Vaskitsat ovat vallanneet tallintauksen. Ne risteilevät pitkin heinikkoa ja lapset ihailevat niiden kauneutta. Sisiliskoja, siilejä, lisää lintuja ja leppäkerttuja. Kaikkea, mitä kuuluu suomalaiseen kesään.

Kirsikkapuukin on toipunut viimevuotisesta, sydämentykytyksiä minulle aiheuttaneesta, lakastumistaudistaan. Se on aivan täynnä kukkia ja lapset riitelevät jo nyt siitä, ettei kukaan saa syödä kirsikoita sitten syksyllä salaa, vaan ne pitää jakaa niin, että kaikki saavat yhtä paljon. Äitiä ei mainittu keskusteluissa. Saatan maistaa niitä luvalla siis silloin, kun lapset eivät ole näkemässä?

YÖTÖN YÖ yö lähenee ja Suomi hiljenee, ne sanoo.

Silti siellä taustalla on suuri joukko ihmisiä, jotka vielä odottavat vuoroaan loman pitoon, ihan normaalisti töissä päivittäin.

He ovat teollisuushalleissa, kaupan kassoilla palvelemassa lomalaisia, sairaaloiden päivystyksissä paikkaamassa haavojamme ja vaikkapa sähkölaitoksella varmistamassa, ettei mökiltämme katkea kesken lomaamme sähkö.

Vuosilomalaki sekä työehtosopimukset takaavat meille kaikille kuitenkin oikeuden lomaan. Työnteon katkeamiseen.

Anna ajan pysähtyä Suomen kauneimpaan aikaan. Nauti kesästä ja lomastasi, olet sen ansainnut.

Kun loman jälkeen palaamme työpisteillemme, saamme varmasti tehdä ihan yhtä kovasti töitä joka päivä riippumatta siitä, vaivaammeko niillä töillä päätämme lomallamme.

Joten pidä lomasi lomana ja samalla lomaoikeudestasi kiinni.

Hyvää kesän alkua, meille!

Julkaistu:

SAK:n Palkkatyöläiset -blogi 3.6.2014