Työttömän karu arki

Sain taannoin huolestuttavan yhteydenoton työttömältä, joka oli oikeutetusti ihmeissään. Hänellä ei ollut ollut mahdollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi pankin verkkotunnuksilla. Tämä johtui mediassakin esillä olleesta, pankkeihin taannoin kohdistuneesta verkkohyökkäyksestä. Ilmoittautuminen ei onnistunut myöskään paikanpäällä työ- ja elinkeinotoimistossa eli TE-toimistossa.

Jäin miettimään asiaa ja päätin selvittää hieman lisää, mistä on kysymys. Yleinen ohjeistus TE-toimistossa on, että työnhakijaksi ilmoittaudutaan todellakin verkkopalvelun kautta. Mutta mitä tehdä, kun verkkopalvelut eivät toimi? Työtön työnhakija menettää oikeutensa työttömyysturvaan siltä osin, kuin tämä ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Tässä tapauksessa se ilmoittautuminen jää tekemättä.

Ongelma ei koske pelkästään verkkohyökkäyksen kaltaista, ulkopuolelta tulevaa yksittäistä tilannetta. Tilanteita on monenlaisia ja ne ovat usein vähintäänkin kyseenalaisia työttömän kannalta.

Työttömäksi jäävän kannattaa ensi tilassa tiedon saatuaan ilmoittautua TE-toimistoon, koska mahdollisten ongelmien esiintyessä, on enemmän aikaa saada asiansa kuntoon. Lisäksi on tapauksia, joissa jokainen päivä odottelua on liikaa. Yhtenä mainittakoon 0-työaikasopimuksella työskentelevät. Heille voidaan milloin tahansa ilmoittaa työn loppumisesta, eikä tällöin suurimmalla osalla ole irtisanomisaikaa. Mielestäni mikään muu ei ole oikein, kuin se, että työtön pääsee kaikissa tilanteissa ilmoittautumaan ilman viivytyksiä.

Työ-ja elinkeinoministeriön vastauksen perusteella verkkopankkitunnuksia ei tarvita, eikä tarvitse myöskään varata etukäteen aikaa, mennäkseen ilmoittautumaan fyysisesti paikan päälle.

Vastaus kuitenkin arveluttaa minua, sillä niiden keskustelujen perusteella, joita työttömien kanssa olen käynyt, ei asia ole käytännössä noin yksinkertainen.

Osa toimistoista on suljettu muille, kuin ajan varanneille asiakkaille ja todennäköisesti muissa jonot ovat sen verran pitkät, ettei suoraan virkailijan puheille pääse.

Otat ehkä vuoronumeron, mutta mitä tehdä, kun toimisto suljetaan ja sinun vuorosi ei ole vielä tullut?

Todennäköisesti saat tervetulotoivotuksen seuraavalle päivälle, mutta huomioidaanko se edellinen päivä, minkä istuit jonottamassa tuloksetta? Voidaanko siis näissä tapauksissa työttömyysturvalausunto tehdä kirjaamalla ilmoittauminen takautuvasti, jos kyseessä on sinusta itsestäsi riippumaton syy?

Valitettavasti ei.

TE-toimisto palvelee myös puhelimitse. Maksullinen linja, jossa jonotuskin keventää työttömän tyhjää kukkaroa entisestään. Järkevää ehkä toimiston kannalta, kun raha ropisee valtion kassan tilkkeeksi. Mutta työttömän kannalta? Tuskin ensimmäinen ajatus on soittaa rahattomana maksulliselle linjalle, saadakseen apua rahattomuuteensa. Mielestäni jo pelkästään tämä, että työttömät joutuvat maksamaan jonottamisestaan TE-toimiston palvelulinjalle, on oikeudenmukaisuuden irvikuva!

Jos käy hyvin ja olet saanut ilmoittautumisesi hoidettua kuntoon, niin seuraava murhe odottaa jo nurkan takana. Työttömyysturvalaki kirjaa tehtäväksi henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman. Tämä toteutetaan virkailijan yhteydenotolla 14 vuorokauden aikana työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta.

Vai toteutetaanko sittenkään? Edelleen, työttömien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta, työvoimapoliittisten lausuntojenkin kirjoitus 30 vuorokauden aikana taitaa todenmukaisemmin olla neljä tai jopa viisi viikkoa. Lausuntoa varten mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset saattavat aiheuttaa käsittelyjonossa seisomisen. Ennen lausuntoa työtön odottaa mahdollista etuuttaan tuon saman ajan tai vielä pidempään, kun huomioidaan maksatukseen liittyvät ajat.

Tarkemmin pureuduttaessa työllistymissuunnitelmaan, jossa osana työnhakuvalmennus, niin ei sekään koske kuin alle 30-vuotiaita. Hyvä kuitenkin, ettei uusia nuoria päästetä syrjäytymään ja putoamaan helposti yhteiskunnan rattailta.

Syrjiikö tämä kuitenkin toisella puolella niitä esim. yli viisikymppisiä, jotka todella apua tarvitsisivat? Heistä moni on ollut koko työuransa yhdessä ja samassa työpaikassa, eivätkä he ole koskaan mahdollisesti edes tehneet työhakemusta. Heillä ei monella ole tietoteknisiä taitoja, toisin kuin nuorimmilla, joille ne on opettu jo koulussa. Vaikea tilanne. Kumpi ryhmä on tärkeämpi? Tällaista ei pitäisi joutua edes miettimään, sillä mielestäni työttömien pitää olla samanarvoisessa asemassa keskenään kuin muutkin ryhmät.

Ei voi olla niinkään, että työttömät laitetaan maksamaan monessa eri kohdassa järjestelmien toimimattomuudesta tai resurssivajeista? Koitin soittamalla selvittää TE-toimiston maksulliseen palvelunumeroon, onko mitään vaihtoehtoista väylää mm. työttömäksi ilmoittautumiselle, saamatta asiaan kuitenkaan selvyyttä. Luulisi virkailijoiden osaavan selkeästi ohjeistaa avun tarpeessa olevia?

Innostuin kun sain ystävältäni tiedon, että eräs pankki on luvannut korvata asiakkailleen verkkohyökkäyksestä aiheutuneet kulut. Tiedustelin asiaa pankista ja sain vastaukseksi että nämä käsitellään tapauskohtaisesti. Onko siis käsittelijästä kiinni korvaako pankki sinulle ansioturvan menetyksen kyseisiltä päiviltä? Olisipa kiva tietää, onko yksikään tapauksesta kärsinyt työnhakija hakenut korvausta?

Ja miten pankki mahdollisesti kiemurtelee ulos lupauksestaan....

Seuraavaksi mieleeni tuli palvelun tarjoamisvastuu, mitähän siellä mahdetaan sanoa vastaavan varalle? Kai pankilla on kuitenkin oltava jokin vastuu palvelun toimivuudesta? Ja TE-toimistolla, kun lähes koko heidän järjestelmänsä työttömän oma-asioinnin puolesta nojaa tämän palvelun varaan?

Lisää selvitettävää nousee kokoajan esiin, asiaan liittyy niin paljon muitakin tilanteita, joissa työtön on mahdottomassa tilanteessa.

Laki työttömän oikeusturvasta antaa oikeutetusti myös työttömille mahdollisuuden vaatia muutosta tai oikaisua saamilleen päätöksille tai epäoikeudenmukaiselle kohtelulle. Nämä prosessit on vain tehty niin raskaiksi, että moni kokee helpommaksi tyytyä osaansa. Näinkään ei missään tapauksessa saisi olla. Ongelmien ja epäkohtien syvyys tai laajuus ei aukea kuin osalle päättäjistä, mikäli kaikki tapaukset eivät tule tietoon. Ongelmaa voidaan tahattomasti vähätellä paremman tiedon puuttuessa.

Toivoisin julkista keskustelua ja perusteellista selvitystä työttömien asemasta. TE-toimiston palveluna tulisi olla ihmisten työllistyminen, eikä työttömän toimeentulon vaikeuttaminen. Korkean työttömyyden aikana tulisi työllistää hallintoon, vaikka määräaikaisilla viroilla osaavaa työvoimaa käsittelemään ruuhkia. Asetamme kuitenkin samaan aikaan työttömillemme isoja odotuksia valtion talouden hoitamiseen tarvittavista panostuksista.

Mikä on totuus arjen tapahtumista?

Ehdottomasti isoimpana kysymysmerkkinä mieltäni painaa se, miksi oikeusoppineet eivät ota kantaa, kun selkeästikään laki työttömän oikeusturvasta ei toteudu?

Julkaistu:
SAK:n Palkkatyöläiset -blogi 4.2.2015